Hartwallin excursio 16.4

Pääsimme tutustumaan maailman modernaimpaan elintarvikealan tuotantolaitokseen. Tehdas oli valtava ja steriili koneiden hallitsema oma pikku maailmansa. Itse tehdasrakennus on varsin uusi, ja totisesti hienon tekniikan tyyssija. Valmistettavat erät ovat erittäin suuria, eikä inhimillisen työpanoksen varaan ole laskettu kuin valvontatason tehtäviä. Romanttinen käsitys panimomestarista nahkaesiliinassaan tutkimassa vierteitä ja suorittamassa mäskäystä, ropisi mielestä tehdassalissa ensi näkemältä. Toisaalta, koska määrät ovat valtavia, on toiminnan oltava mahdollisimman turvattua ja ilman inhimillisiä virheitä. Tällaisilla laitteistoilla kuitenkin saadaan suuria määriä tuotantoa ja sitä kautta liikevaihtoa kasvatettua. Hartwall käyttää Renkomäen vettä, Kujalan jäteaseman bioenergiaa ja toimittaa mäskijätteet eläinrehuksi, sekä toimii muutoinkin mahdollisismman ympäristöystävällisesti ja kestävän kehityksen periaatteiden sekä vastuullisten toimintatapojen mukaan. Se pyrkii energiatehokkuuteen ja säästämään mm. vettä toiminnassaan. Tämä oli mahtava vierailu, koska pääsi näkemään todella pitkälle viedyn suurtuotantolaitoksen. Itse uskon kuitenkin, että pienille paikallispanimoille (kuten Teerenpeli ja Laitilan panimot) joissa käsityön osuus on suuri, riittää omat suosijansa. Se on pelkästään hyvä, sillä eihän suomalainen olutkultuuri pysy rikkaana ja kehity pelkästään Lapin Kullan voimalla!

Makrotalous 8.4

Kansiksen luennolla perehdyimme kansantalouden tilinpitoon, jonka avulla seurataan sitä mihin kansantuote käytetään. Pohdimme mitä elintaso tarkoittaa ja millaisia mittareita sen mittaamiseen on olemasa? Bruttokansantuote, HDI ja BKTL... Mitäs muuta? Infrastruktuuri, hankkeet, investoinnit, julkiset palvelut jne.. Riittäähän niitä! Bruttokansantuote ei yksin kerro mitään kansalaisten hyvinvoinnista tai onnellisuudesta, mutta tosiasia on että jos valtio on varakas ja sillä on korkea BKT, niin resursseja kansalaisten terveydenhoitoon ja koulutukseen on olemassa. Toisaalta myös köyhässä ja kehittymättömämmässä ympäristössä elävät ihmiset vioivat olla hyvin onnellisia. Korkea elintaso kertoo siis kärjistetysti vain sen että kansalaisilla on silloin runsaasti valinnan varaa!

Inflaatio:

Tuntitehtävä inflaatiosta:

Mitkä tekijät aiheuttavat?

Inflaatio tarkoittaa taloustieteessä rahan ostovoiman heikkenemistä sekä siitä aiheutuvaa hintojen nousua. Inflaation myötä rahan ostovoima alenee, ja rahamääräiset säästöt menettävät arvoaan. Jollei palkkoja koroteta, reaalitulo alenee inflaation myötä. Toisaalta reaaliomaisuuden nimellinen arvo kasvaa. Eri valtiot mittaavat virallista inflaatiota erilaisilla hintaindekseillä. Tämä virallinen inflaatio vaikuttaa muun muassa erilaisiin indeksikorotuksiin, esimerkiksi eläkkeiden suuruuteen. Yleisimmät mittauskohteet ovat kuluttajien tuotteiden hintojen nousu, tuottajien tuotteiden hintojen nousu tai bruttokansantuotteen muutokset.

suomen talouskasvu( tilastokeskus.fi)

Kun talous on aktiivinen niin rahatulot paisuvat. Tällöin on kyse kysyntäinflaatiosta, eli ttuotteet menevät suuren kysynnän ansiosta kaupaksi hinnannostoista huolimatta. Inflaatiota voi tapahtua myös kustannusten nousun takia, mikä myös korottaa hintoja, jolloin on kyse kustannusinflaatiosta. Nykyään suurin osa taloustieteilijöistä on yhtä mieltä siitä, että hyvin korkean inflaation (hyperinflaatio) tyypillisin aiheuttaja on rahavarannon nopea kasvattaminen. Kohtuullisen inflaatiovauhdin suuruuteen vaikuttavat sekä muutokset hyödykkeiden kysynnässä ja tarjonnassa että muutokset liikkeellä olevan rahan määrässä. Rahan tarjonnan kasvu on siis inflaation perimmäinen syy.

Millä mitataan ?

Inflaatiota mitataan erilaisilla hintaindekseillä, tarkemmin sanottuna indeksien vuosimuutosvauhdilla.

Yleisimmin käytetyt mittarit ovat:

Kuluttajahintaindeksi jolla inflaatiota mitataan yleisimmin kuluttajahintaindeksin vuosimuutoksella. Kuluttajahintaindeksi mittaa yleisesti kulutetuista tavaroista ja palveluista koostuvan hyödykekorin hintaa. Eri hyödykkeiden painoarvo kuluttajahintaindeksissä määräytyy niiden osuudesta kotitalouksien kokonaiskulutuksessa. Osuuksia muutetaan Suomessa viiden vuoden välein kulutuksessa tapahtuneiden muutosten mukaan. Kuluttajahintaindeksin ongelmana on, että yhden hyödykkeen kallistuminen korissa nostaa hintaindeksiä, vaikka yhden hyödykkeen hinnan nousu (muiden tuotteiden hintojen pysyessä ennallaan) ei ole merkki inflaatiosta.
Tuottajahintaindeksi
BKT-deflaattori
Pidempää aikaväliä tarkasteltaessa voidaan laskea elinkustannusindeksi, joka on pitkä aikasarja eri vuosien kuluttajahintaindekseistä.

Millaista kehitys on olut suomessa?

(Tässä kieppura suomen inflaation kehityksestä, http://www.wikipedia.fi/)

Mitkä tekijät ovat vaikuttaneet em. kehitykseen?

Minkälaisia vaikutuksia ja seurauksia a) kansalaisten ja b) yritysten kannalta?

A) Kansalaisten kannalta:

Inflaatiosta ei itseisarvoisesti ole haittaa, vaan sen seurauksista. Mikäli rahan arvo heikkenisi vuodesta toiseen vakionopeudella ja kaikki kansalaiset tietäisivät tämän ja ottaisivat sen huomioon sijoitus- ja kulutuspäätöksissään, ei inflaatiosta todennäköisesti olisi haittaa. Yksi inflaation suurimmista ongelmista on juuri sen yllätyksellisyys: esimerkiksi pankkitalletus menettää arvoaan inflaation kiihtyessä, mikä on epäoikeudenmukaista pankkitalletuksen tehnyttä kansalaista kohtaan. Kun hinnat nousevat, rahan ostovoima heikkenee. Eritysesti ulkomaisten lainojen korot saattavat nousta jopa rajustikin. Pankkitalletusten arvo heikkenee. Mitä pienemmät kotitalouden tulot, sitä suuremman osan niistä joutuu käyttämään asumiseen ja ruokaan, eli juuri niitä hyödykkeitä joissa inflaatio tuntuu kovimmin. Inflaatio iskee pahimmin pienituloisiin.

B) Yritysten kannalta:

Mitä suurempi inflaatio on, sitä useammin yritykset joutuvat päivittämään hinnastojaan, mistä aiheutuu myös kustannuksia. Myös palkkoja on nostettava useammin, jotta kuukausipalkalla saisi edelleen saman määrän hyödykkeitä. Hintojen nostaminen tiheästi lisää myös yleistä tyytymättömyyttä. Vaihteleva inflaatio vaikeuttaa pitkän aikavälin taloussuunnittelua ja suosii lyhytnäköistä keinottelua. Eli yritykset joutuvat nostamaan hintoja ja palkkoja, ja nämä puolestaan vaikuttavat kulttajakäyttäytymiseen ja todennäköisesti hidastavat myynnin kehitystä tai kääntävät sen laskuun.

Kansiksen luento 19.03

Laadimme Laadimme tämän päivän luennolla budjettisuoran, joka siis kuvastaa budjettirajoitteisesti kulutusmahdollisuuksia. Hyödykkeet ovat tässä esimerkissä elokuvalippu ja hampurilaisateria. Muutimme lipun hintaa ja katsoimme millaisia määriä saamme budjetin rajoissa hankittua. Jäi hieman epäselväksi kuinka saatiinkaan kaava joka suhteuttaa myös aterioiden hinnan niin etei budjetti ylity.

Koulussa luotu tuotantomahdollisuuksien käyrä

Tällainen tuotantomahdollisuuksien käyrä tehtiin tänään Kansiksen tunnilla Exelin ja Paintin avulla. Käyrä ilmaisee optimaalisen tuotantotehokkuuden pisteet, joissa tuotanto on maksimaalisella tasolla esi hyödykkeitä valmistettaessa.
Jos kaikki voimavarat suunnataan hyödykkeen x valmistamiseen, ollaan pisteessä D. Jos siirrytään hyödykkeen x tuotannossa pisteetä C pisteeseen B, hyödykkeen x valmistus vähenee. Jos kaikki tuotantoresurssit kohdistetaan hyödykkeeseen x, on tämä malli toisaalta tehokas, mutta toisaalta ei koska tämä vaihtoehto tarkoittaa että tuotetaan vain yhtä hyödyketta. Tässä tuotantomahdollisuuksien käyrässä esitetyt pisteet ovat käypiä, sillä ne ovat mahdollisten tuotantoresurssien sisällä ja itse asiassa käyrällä olevat pisteet ovat käytettävissä olevien mahdollisuuksien reuna-arvot. Talous tuottaa tehokkaasti juuri tämän käyrän kohdalla. Tehokkaasti toimivassa taloudessa voidaan jotain hyödykkeitä tuottaa enemmän joko lisäämällä resursseja tai kohdistamalla voimavaroja uudelleen.

Toinen luento 12.03.

Tällä luennolla selvisi kansantalouden perustoimintamalli havainnollistavan mallin avulla. Kansantalouden perussektorit ovat: kotitaloudet, yrityssektori, julkinen sektori, rahoituslaitossektori, ulkomaat ja eu. Kansantalous on jatkuvassa liikkessä näiden eri osatekijöiden vuorovaikutuksessa. Rahavirrat ja niiden suunta ja muutokset, valuutan arvon vaihtelut ja niin edelleen, ovat maailmanlaajuinen kokonaisuus jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Koskaan kansantalous ei ole stabiili vaan se on jatkuvassa liikkeessä ja suhdanteet vaihtelee.

Eka luento 11.03

Tutustuimme opintojakson sisältöön ja teimme yhden ryhmätyön, jossa kartoitimme ,millaisia suuria muutoksia yhteiskunnan toiminnassa on tapahtunut viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Mainitsen tässä nyt esimerkkeinä globalisaation, pätkätyöt, elinikäisen oppimisen mahdollisuuden/olettamuksen, tekniikan kehittymisen, sähköistymisen ja EU-jäsenyyden. Luennolla opin myös talouden kehityksen jatkuvan aaltoliikkeen, jossa nousu,- korkea,- lasku- ja matalasuhdanteet seuraavat toisiaan väistämättä ja säännönmukaisesti.